Maustetut-ja maustamattomat viinat

• Viinoiksi lasketaan: vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat, calvadosit ja maustetut viinat.
• Viinat jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan mm. Gini ja vodka ja niiden johdannaiset, ja tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
• Maustamattomat viinat ovat värittömiä ja melko neutraalin makuisia puhtaan alkoholin ja veden sekoituksia. Makuerot johtuvat lähinnä tislaustavoista ja sokeripitoisuudesta. Maustamattomien viinojen pääraaka-aineita ovat ohra ja vehnä, jotka puhdistetaan ja rouhitaan. Tämän jälkeen rouhe liisteröidään veteen, mäski jäähdytetään ja siihen lisätään hiiva. Mäskin annetaan käydä kolme vuorokautta, minkä jälkeen siitä tislataan 96-prosenttista väkiviinaa, joka laimennetaan vedellä juomakevyyteen ja pullotetaan.
• Maustettuja viinoja ovat akvaviitit, anisviinat, ginit ja geneverit. Niiden mausteina käytetään esimerkiksi angelikaa, anista, kuminaa, fenkolia, katajanmarjaa ja korianteria. Viinoja maustetaan myös hedelmillä ja marjoilla. Maustetut vodkat ovat erityisen suosittuja Puolassa ja Venäjällä.
• Ginit  on alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista. Katajanmarjat antavat ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Perinteisen ginin maku on hyvin kuiva; Englannissa kuiva gini tunnetaan nimellä London dry gin erotukseksi Plymouth ginistä, joka on makeampaa. Hollannissa valmistetaan giniä muistuttavaa geneveriä. Suomessa giniä käytetään alkuperäisen lonkeron ainesosana. 
• Maistetut vodkat  on tislattu, kirkas ja vahva alkoholijuoma. Vodkaa voidaan valmistaa lähes kaikista käymiskelpoisista raaka-aineista. Näistä yleisimmin käytettyjä ovat kuitenkin eri viljalajit, peruna ja melassi. Raaka-aineilla on tärkeä merkitys vodkan valmistuksessa, sillä ne vaikuttavat lopputuloksen laatuun ja luonteeseen. Vodkaa ei tarvitse kypsyttää, vaan se on valmista pullotettavaksi heti tislauksen jälkeen.Ensimmäiset vodkat eivät olleet nykyisen kaltaisia kirkkaita ja puhtaita alkoholeja. Niitä maustettiin erilaisin ainesosin, kuten yrteillä, mausteilla ja eksoottisilla ainesosilla.

• Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta. Sen alkoholipitoisuus on tyypillisesti 40–45 prosenttia ja se voi olla väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste on kumina, mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunankuorta ja lakritsia.   
• Anisviinat ovat aniksella maustettuja viinoja, joita valmistetaan erityisesti Välimeren maissa. Maustaminen tehdään liottamalla anista väkevässä alkoholissa ja joidenkin juomien kohdalla myös tislaamalla uudelleen liotuksen tulos. Joihinkin anisviinoihin lisätään sokeria valmistusvaiheessa
• Grappa on viinin puristusjäämistä tislattu italialainen viina. Sen alkoholipitoisuus on 37,5–60 prosenttia. Yleensä grappa valmistetaan viinin tekemisessä yli jäävistä viinirypäleen osista, pääosin viinirypäleen kuorista, mutta mukana on myös siemeniä ja muita rypäletertuissa olevia osia. Jossain tapauksissa grappan valmistamiseen käytetään koko viinirypäle.

Maustetut viinat

Ginit

        

Maustamattomat viinat