perjantai 8. tammikuuta 2016

Kolonni – ja pannutislaus

Mitkä tekijät valmistusprosessissa vaikuttavat väkevien alkoholijuomien makuun luonteeseen?
Väkevät alkoholijuomat ovat tislaamalla valmistettuja, usein runsaasti alkoholia sisältäviä juomia.
Väkevien ryhmään kuuluvien tuoteryhmien makueroihin vaikuttavat niin käytetty raaka-aine, juoman tislaustapa, mahdollisesti kypsytys, maustaminen kuin jopa juoman laimennukseen käytetty vesi. Moneen väkevistä juomista lisätään myös aavistus sokeria, jonka tarkoitus on pehmentää makuastä.

Mistä raaka-aineista väkeviä alkoholijuomia valmistetaan?
Alkoholin valmistuksessa käytetään Suomessa raaka-aineina yleensä viljaa ja tarkkelysjakeita sekä apuaineena hiivaa ja entsyymejä.Viljaraaka-aineena käytetään joko kotimaista ohraa ja vehnää. Valmistukseen voidaan käyttää joko yhtä viljalajia tai viljaseoksia.

Miten väkevät alkoholijuomat valmistetaan?
 http://prosessitekniikka.kpedu.fi/doc-html/alkoholi.html

Mitä eri tislaustapoja on?
Tislausmenetelmät jaetaan kahteen päätyyppiin: pannu - eli kerta tai erä tislaukseen, sekä kolonni - eli jatkuvaan tislaukseen.

Pannutislaus 
Pannutislausmenetelmässä perusalkoholiliuos kuumennetaan, jolloin alkoholi höryyntyy. Alkoholihöyry johdetaan ylijuoksuputken kautta jäähdyttäjään, jossa se tiivistyy nesteeksi. Neste kerätään tynnyreihin. Useimat tällä menetelmällä valmistettavat juomat tislataan vähintään kahteen kertaan. Kolmea, erittäin harvoin neljääkin, tislauskertaa käytetään. Näin saatu alkoholi on erittäin neutraalia. Pannutislausmenetelmällä tisleen alkoholipitoisuudeksi tulee korkeintaan 70 painoprosenttia.

Pannutislausmenetelmällä valmistetaan mm. konjakki, osa armanjakeista, mallasviski, genever, osa rommeista ja osa hedelmäviinoista.

Kolonnitislaus

Tislaus on jatkuvasti käynnissä ja sujuu nopeasti. Useimmat sivuaineet erottuvat tehokkaasti. Menetelmä vaatii minimaalista käsityötä ja on käyttökustannuksiltaan edullinen. Kolonnitislausmenetelmää käytettäessä alkoholipitoisuus nousee korkeaksi ja useimmat makuaineet häviävät. Tuloksena on lähes neutraali tuote. Nykyisin pystytään myös kolonnitislausmenetelmää käyttämällä jättämään tuotteeseen haluttu makuainemäärä. Pääosa kaikista väkevistä juomista valmistetaan tällä menetelmässä mm. vodka, gin, viljaviski ja tietyt rommilaadut.


Mitkä tekijät vaikuttavat tislaustavan valintaan?
 Pannutislauksen etuna on, että tislattuun alkoholiin jää enemmän makuaineita kuin käytettäessä kolonnitislausmenetelmää. Lopulliseen juomaan saadaan näin haluttaessa enemmän alkuperäisen raaka-aineen makua. Pannutislausmenetelmän haittana on sen hitaus. Viinalitran tuottaminen vaatii paljon enemmän sekä aikaa että työvoimaa kuin käytettäessä kolonnitislausmenetelmää.Tislaus on jatkuvasti käynnissä ja sujuu nopeasti. Useimmat sivuaineet erottuvat tehokkaasti. Menetelmä vaatii minimaalista käsityötä ja on käyttökustannuksiltaan edullinen.

Kolonnitislausmenetelmää käytettäessä alkoholipitoisuus nousee korkeaksi ja useimmat makuaineet häviävät. Tuloksena on lähes neutraali tuote. Nykyisin pystytään myös kolonnitislausmenetelmää käyttämällä jättämään tuotteeseen haluttu makuainemäärä. Pääosa kaikista väkevistä juomista valmistetaan tällä menetelmässä mm. vodka, gin, viljaviski ja tietyt rommilaadut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti