Hedelmäviina on viinan vahvuinen kirkas alkoholijuoma, joka on valmistettu hedelmäraaka-aineesta ja jonka maku on säilyttänyt käytetyn hedelmän tai marjan luonteenomaisen maun. Hedelmäviina on vahvuudeltaan tyypillisesti 38-45°. Se on väriltään kirkasta, koska hedelmäviinaa ei yleensä kypsytetä puuastioissa, joista mm. konjakki ja viski saavat ruskean värinsä. Hedelmäviina saa siis tyypillisesti makunsa vain ja ainoastaan hedelmästä, ei puutynnyristä. Heikkomakuisimmista hedelmistä kuten omenoista tehtyä viinaa saatetaan nykyisin maustaa puutynnyrissä varastoimalla.Suomessa hedelmäviinaa ei ole perinteisesti valmistettu, koska hedelmien satoisuus ja sokeripitoisuus eivät meillä ole yhtä runsaita kuin Keski-Euroopassa. Suomessa viinan valmistus on hyvin säänneltyä, mikä rajoittaa hedelmäviinan valmistusta. Alko myy ainakin yhtä tunnettua suomalaistuotetta, kuopiolaisen Alahovin viinitilan Mesimarja-vodkaa, joka on geist-tyyppinen snapsi. Alkon tilausluettelossa on lisäksi erilaisia päärynä- ja kirsikkaviinoja.
Hedelmäviina nautitaan huoneenlämpöisenä snapsina.Huoneenlämpö tuo esiin hedelmän maut ja myös mahdolliset snapsivirheet, jotka jäisestä juomasta jäisivät maistumatta.

 Calvados on Ranskassa määräalueella valmistettua omenaviinaa (brandya) = on yleisnimitys kypsytetystä viinitislistä tehdyille väkeville alkoholijuomalle (alkoholia tavallisesti 36–60 tilavuusprosenttia).Calvadosin valmistamiseen käytetään kolmea eri omenalaatua: makeita, karvaita ja happamia. Oikeassa suhteessa jaetuista omenalaaduista puristetaan mehua, josta valmistetaan siideriä. Siideri tislataan ja tisle varastoidaan tammitynnyreihin, joissa sitä kypsytetään. Calvados kypsyy pitkään ja on valmista kun se on saavuttanut kultaisen värinsä.
Calvadosin alkoholipitoisuus on yleensä noin 40 tilavuusprosenttia.
Calvados-paukku otetaan pitkän aterian ruokalajien välillä, joskus omenasorbetin kera nautittuna. Sen tarkoitus on uudelleenherättää ruokahalua. Calvados voidaan tarjoilla aperatiivina, juomasekoituksissa, ruokalajien välillä tai digestiviinä kahvin kera. Hyvin tehdyn calvadoksen maku muistuttaa omenoita ja päärynöitä, joiden maku balansoituu iän mukana. Nuori calvados myös tuoksuu tuoreilta omenoilta ja päärynöiltä. Iän mukana calvadoksen aromi muistuttaa yhä enemmän muiden vanhojen brandyjen makua. Iän mukana calvadoksen väri myös muuttuu kultaisemmaksi tai tummemmanruskeaksi, jossa on oranssia ja mahonkia mukana.

Muut hedelmäviinat
Hedelmäviina on viinan vahvuinen kirkas alkoholijuoma, joka on valmistettu hedelmäraaka-aineesta ja jonka maku on säilyttänyt käytetyn hedelmän tai marjan luonteenomaisen maun. Hedelmäviina on vahvuudeltaan tyypillisesti 38-45°. Se on väriltään kirkasta, koska hedelmäviinaa ei yleensä kypsytetä puuastioissa, joista mm. konjakki ja viski saavat ruskean värinsä. Hedelmäviina saa siis tyypillisesti makunsa vain ja ainoastaan hedelmästä, ei puutynnyristä. Heikkomakuisimmista hedelmistä kuten omenoista tehtyä viinaa saatetaan nykyisin maustaa puutynnyrissä varastoimalla. Yleisimpiä valmistuksessa käytettäviä hedelmiä ovat omenat, päärynät, kirsikat, luumut, Mirabelli-luumut ja marjoista muun muassa vadelmat. Hedelmäviinana ei kuitenkaan pidetä viinirypäleistä tai niiden viininvalmistuksen jälkeisistä jäänteistä tehtyjä erilaisia tisleitä. Aito hedelmäviina valmistetaan tislaamalla, kuten muutkin viinan vahvuiset alkoholijuomat. Hedelmät jauhetaan hienoksi ja massaan lisätään vettä ja seoksen annetaan käydä. Hiivan ja käymistä säätelevien aineiden käyttö on sallittua, mutta sokerin lisääminen ei ole. Sokerin lisääminen on edullinen keino lisätä viinan saantoa, joten houkutus tällaiseen vilppiin on suuri. Täysin käynyt hedelmävierre tislataan kuparisessa tislauspannussa. Tislaus on tarkkuustyötä ja hyvä viina on tisleen keskiosassa, kun taas ensin ja viimeksi tislauspannusta tullut tisle sisältää vahingollisia ja pahanmakuisia yhdisteitä. Hyvä tisle laimennetaan juontiin sopivan vahvuiseksi. Tällaista suoraan hedelmäraaka-aineesta käymisen ja tislauksen kautta saatua viinaa kutsutaan Saksassa nimellä -brand tai -wasser eli päärynäviina tai kirsikkaviina. Hedelmäviinaa valmistetaan myös toisella päämenetelmällä, jossa hedelmiä ei käytetä, vaan jossa hedelmät lisätään valmiiseen viinaan, joka aromien irtoamisen jälkeen tislataan uudelleen ja laimennetaan nautintavahvuuteen. Tätä menetelmää voidaan käyttää kalliiden ja vähäsokeristen tai -mehuisten hedelmien tai marjojen valmistuksessa hedelmäviinaksi.