Brandyt, Konjakki 

Konjakki on Ranskassa vain tietyllä alueella viinistä tislattua rypäleviinaa. Konjakki on yksi brandyn alalajeista. Se on nimetty Cognacin kaupungin mukaan. Konjakki-sana on suojattu maantieteellisenä merkintänä, ja sitä voivat käyttää vain Cognacin alueen tuottajat. Konjakkia saa Ranskan lain mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Alueen maaperä on erittäin Kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto, nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu mainiosti brandyn valmistamiseen. Konjakkia valmistetaan tekemällä mehua valkoisista viinirypäleistä. Mehun tekemiseen käytetään 95-prosenttia Ugni blanc -rypäleitä, mutta myös Folle blanchea ja Colombardia käytetään usein. Rypäleet poimitaan aina loka-marraskuun aikana, ja ne puristetaan välittömästi joko perinteisillä lautaspuristimilla tai nykyaikaisilla paineilmapuristimilla. Puristamisen jälkeen mehu laitetaan käymisastioihin. Käymisvaiheessa viiniin ei saada lisätä sokeria, eikä myöskään rikkidioksidia käytetä. Käyminen kestää kolmisen viikkoa, minkä jälkeen viini on noin 8–9-prosenttista ja erittäin hapanta. Yhteen konjakkilitraan tarvitaan noin yhdeksän litraa viiniä. Viini tislataan välittömästi käymisen jälkeen. Konjakki tislataan kahdesti, toisin kuin useimmat muut brandyt: ensimmäisen tislauksen jälkeen se on noin 30-prosenttista alkoholia ja toisen tislauksen jälkeen noin.72-prosenttista. Viini esilämmitetään nykyisin ennen tislausta. Tislaus on lain mukaan suoritettava kuparipannuissa: kupari jakaa lämmön tasaisesti ja auttaa pidättämään viinissä tiettyjä sulfiitteja ja rasvahappoja. Koko tislausprosessi kestää alle vuorokauden. Tislaamisen jälkeen syntynyttä raakaa konjakkia kutsutaan ”elämänvedeksi”. Elämänvesi on väritöntä, ja sen alkoholipitoisuus on noin 72 tilavuusprosenttia. Se laitetaan tammitynnyreihin kypsymään vähintään kahdeksi vuodeksi mutta jopa yli 50 vuodeksi. Tammitynnyreihin käytettävän tammen tulee lain mukaan olla vähintään 50-vuotiasta. Mutta uusia tammitynnyreitä käytetään nuorien konjakkien varastointiin kuuden kuukauden ajaksi ennen niiden siirtämistä vanhempiin tynnyreihin. Tammitynnyristä liukenee juomaan erilaisia aromiaineita, kuten tanniinia ja ligniiniä, tammitynnyristä konjakki saa myös rusehtavan värinsä. Tynnyreissä olevasta nesteestä haihtuu vuosien kuluessa noin.3–6 prosenttia, mistä alkoholia on 0,4–0,5 prosenttiyksikköä. Haihtunutta osaa kutsutaan ”enkelten osuudeksi”. Se korvataan tynnyreissä vuosittain uudemmalla konjakilla. Konjakilla on kolme kypsytysajan mukaista laatuluokkaa: VS (Very Special) tai ✯✯✯ , nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään kaksi vuotta. VSOP (Very Superior Old Pale), nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään neljä vuotta. XO (Extra Old), nuorinta elämänvesierää kypsytetty vähintään kuusi vuotta mutta keskimäärin lähes 20 vuotta. Konjakki voidaan nauttia sellaisenaan tai juomasekoituksessa. Sitä suositaan kahvin ja suklaan kanssa juotavaksi. Sellaisenaan konjakki nautitaan yleensä joko suuresta ja pyöreäkupuisesta aromilasista tai tulppaaninmuotoisesta ylöspäin suippenevasta lasista.