Viskit
Yleistä viskeistä
Viski on viljastatislaamalla valmistettua väkevää alkoholijuomaa.Viski on peräosin Britteinsaarilta ja säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40%sta juomaa.
Viskit valmistetaan yleensä ohrasta, mutta esimerkiksi Amerikassa valmistetaan viskiä myös rukiista ja maissista. Maissista valmistettua viskiä kutsutaan bourbon viskiksi. Ohran (tai rukiin) jyviä liotetaan yleensä paikallisessa lähdevedessä muutama päivä. Tämän jälkeen jyvät idätetään, jolloin niiden sisältämä tärkkelys muuttuu käymiskelpoisiksi sokereiksi. Itänyt vilja kuivataan.
Esimerkiksi Skotlannissa kuivaamiseen käytetään paikallista turvetta, jonka savu antaa valmiille viskille omaisen savun lisämakunsa. Seuraavassa vaiheessa jyvät puhdistetaan ja jauhetaan, jolloin saadaan mallasta. Mallasviskiä valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskin valmistuksessa on oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä taas ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävää viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi,straight rye. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukkoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia tai vehnää. Tällöin käytetään yleensä myös kuivaamatonta eli vihreää mallasta, jonka entsyymit pilkkovat myös mallastamattoman viljan tärkkelystä sokereiksi.
Seuraavaksi mallas/maltaat mäskätään eli uutetaan niissä oleva sokeri veteen. Murskattu mallas kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen puro tai joki, joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli vierrettä ja jäljelle jäävä mäski käytetään yleensä rehuksi eläimille. Vierteeseen lisätään hiivaa ja seoksen annetaan käydä muutaman päivän ajan. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa.
Loppuun käynyt vierre tislataan. Tislauspannusta saadaan ensimmäiseksi alkutisle, joka ei kelpaa juotavaksi korkean metanolipitoisuutensa vuoksi. Sen jälkeen saadaan lähinnä etanolia sisältävä keskiosa, jota käytetään seuraavassa vaiheessa varsinaisen viskin valmistukseen. Keskiosan jälkeen tulee lopputisle, joka sisältää puolestaan liikaa pitkäketjuisia alkoholeja ja fenoleja. Lopputisle ja osa alkutisleestä otetaan talteen ja tislataan uudestaan seuraavan valmistuserän kanssa. Tislaus toistetaan joko kaksi (Skotlannissa) tai kolme kertaa (Irlannissa). Tislausten jälkeen valmis viski on väriltään kirkasta, yleensä noin 67–74-prosenttista alkoholia.
Ennen tynnyröintiä tislettä laimennetaan tislaukseen käytetyllä vedellä noin 63-prosentin vahvuiseksi. Tisle varastoidaan vähintään kolmeksi mutta usein jopa kahdeksaksi vuodeksi tynnyreihin vanhenemaan ja odottamaan pullottamistaan. Mallasviskinä myytävää viskiä kypsytetään usein tätäkin pidemmän aikaa. Viski saa tällöin luonteenomaisen, kellertävän värinsä tammitynnyreistä. Viskiä voidaan kypsentää myös useammassa kuin yhden lajin tynnyrissä, jolloin sen maku monipuolistuu. Tynnyrisäilytyksen aikana osa etanolista haihtuu. Haihtumisesta ja varastointikustannuksista johtuen vanhemman viskin tuottaminen on kalliimpaa kuin nuoren.
Lopuksi viskiseos sekoitetaan. Sekoittamisella pyritään saamaan tasalaatuinen juoma. Tyypillisesti mitä enemmän viskissä on mallasviskejä, sitä kalliimpaa ja aromikkaampaa se on. Tavallisiin (blended) viskeihin käytetään pääasiassa jyväviskejä, mallasviskejä lisätään lähinnä mausteeksi. Pure malt -viskit on sekoitettu pelkästään mallasviskeistä, pure grain -viski jyväviskeistä. Single malt -viskit sekoitetaan yhden tislaamon eri mallastisleistä.
Tunnetuin tapa nauttia viskiä lienee juoda se jäiden kera, on the rocks. Jos viskiä halutaan hieman laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämpöistä vettä. Parhaimmillaan se avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille, jotka usein voivat olla liian vahvoja sellaisenaan nautittaviksi jo pelkän korkean alkoholipitoisuutensa vuoksi. Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta juomalasista, vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista, joka tuo viskin aromit paremmin esille. Viskejä voidaan käyttää myös erilaisten drinkkien pohjana, joista tunnetuimpia taitaa olla viskikola.
Viskit valmistetaan yleensä ohrasta, mutta esimerkiksi Amerikassa valmistetaan viskiä myös rukiista ja maissista. Maissista valmistettua viskiä kutsutaan bourbon viskiksi. Ohran (tai rukiin) jyviä liotetaan yleensä paikallisessa lähdevedessä muutama päivä. Tämän jälkeen jyvät idätetään, jolloin niiden sisältämä tärkkelys muuttuu käymiskelpoisiksi sokereiksi. Itänyt vilja kuivataan.
Esimerkiksi Skotlannissa kuivaamiseen käytetään paikallista turvetta, jonka savu antaa valmiille viskille omaisen savun lisämakunsa. Seuraavassa vaiheessa jyvät puhdistetaan ja jauhetaan, jolloin saadaan mallasta. Mallasviskiä valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskin valmistuksessa on oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä taas ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävää viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi,straight rye. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukkoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia tai vehnää. Tällöin käytetään yleensä myös kuivaamatonta eli vihreää mallasta, jonka entsyymit pilkkovat myös mallastamattoman viljan tärkkelystä sokereiksi.
Seuraavaksi mallas/maltaat mäskätään eli uutetaan niissä oleva sokeri veteen. Murskattu mallas kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, jonka lähteenä on usein läheinen puro tai joki, joskin myös kaivovettä käytetään. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli vierrettä ja jäljelle jäävä mäski käytetään yleensä rehuksi eläimille. Vierteeseen lisätään hiivaa ja seoksen annetaan käydä muutaman päivän ajan. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa.
Loppuun käynyt vierre tislataan. Tislauspannusta saadaan ensimmäiseksi alkutisle, joka ei kelpaa juotavaksi korkean metanolipitoisuutensa vuoksi. Sen jälkeen saadaan lähinnä etanolia sisältävä keskiosa, jota käytetään seuraavassa vaiheessa varsinaisen viskin valmistukseen. Keskiosan jälkeen tulee lopputisle, joka sisältää puolestaan liikaa pitkäketjuisia alkoholeja ja fenoleja. Lopputisle ja osa alkutisleestä otetaan talteen ja tislataan uudestaan seuraavan valmistuserän kanssa. Tislaus toistetaan joko kaksi (Skotlannissa) tai kolme kertaa (Irlannissa). Tislausten jälkeen valmis viski on väriltään kirkasta, yleensä noin 67–74-prosenttista alkoholia.
Ennen tynnyröintiä tislettä laimennetaan tislaukseen käytetyllä vedellä noin 63-prosentin vahvuiseksi. Tisle varastoidaan vähintään kolmeksi mutta usein jopa kahdeksaksi vuodeksi tynnyreihin vanhenemaan ja odottamaan pullottamistaan. Mallasviskinä myytävää viskiä kypsytetään usein tätäkin pidemmän aikaa. Viski saa tällöin luonteenomaisen, kellertävän värinsä tammitynnyreistä. Viskiä voidaan kypsentää myös useammassa kuin yhden lajin tynnyrissä, jolloin sen maku monipuolistuu. Tynnyrisäilytyksen aikana osa etanolista haihtuu. Haihtumisesta ja varastointikustannuksista johtuen vanhemman viskin tuottaminen on kalliimpaa kuin nuoren.
Lopuksi viskiseos sekoitetaan. Sekoittamisella pyritään saamaan tasalaatuinen juoma. Tyypillisesti mitä enemmän viskissä on mallasviskejä, sitä kalliimpaa ja aromikkaampaa se on. Tavallisiin (blended) viskeihin käytetään pääasiassa jyväviskejä, mallasviskejä lisätään lähinnä mausteeksi. Pure malt -viskit on sekoitettu pelkästään mallasviskeistä, pure grain -viski jyväviskeistä. Single malt -viskit sekoitetaan yhden tislaamon eri mallastisleistä.
Tunnetuin tapa nauttia viskiä lienee juoda se jäiden kera, on the rocks. Jos viskiä halutaan hieman laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämpöistä vettä. Parhaimmillaan se avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille, jotka usein voivat olla liian vahvoja sellaisenaan nautittaviksi jo pelkän korkean alkoholipitoisuutensa vuoksi. Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta juomalasista, vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista, joka tuo viskin aromit paremmin esille. Viskejä voidaan käyttää myös erilaisten drinkkien pohjana, joista tunnetuimpia taitaa olla viskikola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti